Valtakunnalliset kieliyhdistykset laativat kirjelmän opetusministeri Gustafssonille
loppuvuodesta 2012.

Kirjelmässä otetaan kantaa kielten valtiontuen puolesta, sekä toteaa: “Hyvän yleissivistyksen käsitteeseen on aina kuulunut myös vieraiden kielten hallinta ja sitä kautta kyky ymmärtää vieraita kulttuureja.”

***
Arvoisa opetusministeri Gustafsson, 

Perusopetuksen uudessa, 1.8.2016 voimaan astuvassa tuntijaossa vieraiden kielten opetukseen on tulossa useita muutoksia. Yhtenä tuntijakouudistuksen tavoitteena on ollut kieliohjelman monipuolistaminen ja tätä varten on uudessa tuntijaossa kirjattu opetuksen järjestäjän mahdollisuus käyttää valinnaisten A2- ja B2-kielten opetukseen valtion erityisavustusta, mikäli opetus järjestetään minimituntimäärän ulkopuolisena opetuksena. Koska päätöstä ko. erityisavustuksen rahoituksesta ei ole vielä tehty, haluamme me allekirjoittaneet vielä kiinnittää huomiota perusopetuksen uuteen tuntijakoon ja valtion erityisavustukseen liittyviin uhkiin.

B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. Jotta perusasteen alaluokkien kielivalintoja voitaisiin todella monipuolistaa, valtion kielenopetuksen monipuolistamiseen tarkoitettua avustusta tulisi mielestämme kohdentaa valinnaisten kielten ohella myös ns. vähemmän luettujen A1- kielten opiskelun tukemiseen.

Perusopetuksen uusi tuntijako tulee johtamaan monissa kunnissa siihen, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat vähemmän luettuja A1-kieliä valinnaisiksi A2- tai B2-kieliksi saadakseen tällä tavoin käyttöönsä valtion erityisavustuksen näiden kielten opetuksen järjestämiseksi. Kaikki edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata.

Opetushallituksen Kielitivoli-hankkeen kautta on perusasteen kielivalintoja onnistuttu monipuolistamaan, tosin vaihtelevasti. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kielivalintojen monipuolistamistyöstä on Tampereen Kielitivoli-hankkeen tulos. Noin 19 % kaupungin 2. luokan oppilaista valitsi A1-kieleksi muun kuin englannin kielen keväällä 2012, kun keskimääräisesti vastaava luku koko Suomessa on viime vuosina ollut noin 4 %. Tampereen kaupungin tulos saavutettiin yhteistyössä koulujen toimijoiden ja päättäjien kanssa ja kielivalintoja koskevia yhteisiä informaatiokäytänteitä yhtenäistämällä. Kieliopintojen aloittaminen ns. rakenteellisesti haastavammalla kielellä tukee oppilaan kieliopintoja jatkossa ja luo hyvän pohjan myös A2-englannin opinnoille.

Hyvän yleissivistyksen käsitteeseen on aina kuulunut myös vieraiden kielten hallinta ja sitä kautta kyky ymmärtää vieraita kulttuureja. Monipuolinen kielitaito on välttämättömyys nyt ja tulevaisuudessa, niin työ- kuin arkielämässä. Me allekirjoittaneet haluamme olla puolustamassa tätä oikeutta.

Outi Verkama, Suomen Saksanopettajat ry

Sanna Karppanen, Suomen ranskanopettajain yhdistys ry

Sonja Biese, Suomen venäjänopettajat ry

Tanja Kiviaho, Suomen italianopettajien yhdistys ry

Carmen Lehtonen, Suomen espanjanopettajat ry

Ingrid Westman-Vuorijoki, Finsklärarföreningen rf

Sisko Harkoma, Suomen ruotsinopettajat ry

Jaakko Mäki, Suomen englanninopettajat ry

Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

***